Tiistain tuuningit japanilaisittain - SUSHI vol. 1

Morjensta moi! Tiistai-illan kunniaksi Rva K päätti käydä rohkeasti rokkaa syömään ja nappasi kaupan hyllystä suhsivärmeet. Nigirit, makit ja kaliforniarullat lähes maistuivat jo suussa ja ajatus kunnon töräyksestä wasabitahnaa sai jo ajatuksesta nuhanenän aukeamaan. But how to do this!?

Kombineerasin useampaa ohjesivustoa ja -kuinkas muutenkaan, tuunasin sushista Rva K:n näköistä -perinteitä jos ei kunnioittaen, niin ainakin sivuten. Tänään fokus oli raa'an kalan välttelemisessä ja levän minimaalisessa kulutuksessa. Loppujen lopuksi hommahan ei ole järin aikaavievää, kun kaikki ainekset ovat sopivasti käsillä. Mukavaa puuhaa illanistujaisiin sekä ihan tuikitavalliseen tiistai-iltaan. Täyttää kauniilla kattauksella (toim. huom. ei tämä esitys ;D) juhlaevään sijaa tai sitten vain tyydyttää sushinhimoa, joka iskee kesken työpäivän. Ei kait siinä!

Osupas roisi avocadon pala tuohon yhteen kuvaan.. Nooooh, kohta sitä ei enää ole! :D

ありがとう (arigato)

What happens in the toilet? Oh, well.... ;D

Pikku-O se harjoittelee parhaassa uhmaiässään, että missäs niitä vessajuttuja oikein olikaan soveliasta puhua. No mitä äiti tekee, kirjoittaa tekstin blogiin! Sehän se vasta soveliasta onkin :D

En ole vielä aiemmin kertaakaan toivottanut teitä tervetulleeksi Päämajan päävessaan, kotoisasti hyysiin. Hyysi toivottaa sydämellisesti tervetulleeksi hädän kuin hädän, jättämättä ketään pulaan. Nyt kuvassa oleva pyhäveski sijaitsee Päämajan länsisiivessä ja sen käyttäjäkunta koostuu pääsääntöisesti vieraista sekä Tuunaamo Crewn teiniedustajista, jotka majailevat ihan hyysin tuntumassa. 

Hyysin sisustus noudattaa päämajan alkuperäistä, lähes spartalaisen pelkistettyä sisustuskaavaa valkoisine pintoineen. Yleisilmettä pehmentää yhden seinän verran eteisen sekä olohuoneenkin katosta tuttu, vahattu mahonkivaneri. Hyysi odottaa edelleen lopullista peiliä (vt. peili on kohta niin silmään juurtunut, että eihän sitä saa enää kohta vaihdettuakaan ..), valaistusta sekä listoja, mutta onneksi tauluasia saatiin kondikseen. First things first!

Törmäsin hyysin uuteen tulokkaaseen haettuani paffilaatikoita yhdestä kaupungin suosikkiliikkeistäni, Legerasta. Therese Sennerholt Designin (olet kenties aiemmissa postauksissani törmännyt jo samaisen suunnittelijan muihin töihin Päämajassa) kortti lepäili yksinään pöydällä hieman jo siipeensä saaneena ja kysyinkin, josko kyseisellä yksilöllä olisi vielä sattunut olemaan klooneja tarjolla. Ei ollut, mutta totesin siihen samaan syssyyn, että eipä tuolla oikeastaan väliä ottaen huomioon taulun lopullisen sijoituspaikan kehystyksen jälkeen. Ja voilà!

No niinhän se saattaa joskus käydä... Onneksi viikunantuoksuinen kynttilä pelastaa tilanteen, kuin tilanteen (Partylite) :D

Miksi hyysissä on kaksi vessaharjaa? Have no idea!

Tänään on leffamaanantai ja Interstellar odottaa. Niin ja mässy. See ya!

Nyt tuunataan hyvä kiertoon - Äidiltä toiselle!

Kuva: www.aidiltatoiselle.fi

Sunnuntai -mitä parahin päivä varaston inventaarioon. Äidiltä toiselle -projekti, mitä parahin syy tehdä se! Vaikka suurimmaksi osaksi Tuunaamon tekstit yleensä jollain tapaa liittyvät sisustamiseen, Rva K porautuu tänään toisenlaiseen tuunaamiseen. Nyt tuunataan äitiyspakkauksia Tansanian Mufindiin.

Äidiltä toiselle -projektin kohderyhmänä ovat raskaana olevat naiset ja tavoitteena on estää HIV-tartuntoja äidiltä lapselle. yli 90% kaikista HIV-tartunnoista siirtyy äidiltä lapselle kohdussa, synnytyksen yhteydessä tai äidinmaidon kautta. Jos kuitenkin estolääkitys aloitetaan raskauden aikana ajoissa, on viruksen tarttumismahdollisuus vain 1%.

"Alunperin suomalaiset saivat äitiyspakkauksen lääkärikäyntejä vastaan, ja tätä samaa ideaa käytämme Mufindissa: äitiyspakkauksen saa HIV-testiä vastaan."


Projektiin voit tutustua tarkemmin sen omilla projektisivuilla  www.aidiltatoiselle.fi  sekä löydät sen myös Facebookissa. Tästä sivusta kannattaa muuten tykätä ja jakaa tietoa!

Pähkinänkuoressa - miten siis Sinä voit auttaa? Tarvitset lapsesi vanhan äitiyspakkauslaatikon (kyllä, ajatuksena käyttää laatikkoa vauvan ensisänkynä, kunten se meidän suomalaisvauvoilekin on suunniteltu), johon keräät valmiiksi listatun sisällön. Pakkauksen ei tarvitse olla viimeisintä huutoa, sillä kaikki vuosimallit käyvät. Myöskään sisältöjen ei tarvitse olla tismalleen samanlaisia, eli jos haluat säilyttää omasta pakkauksestasi lapsellesi jotain muistona, voi yksittäisen kappaleen korvata jollain toisella tuotteella. Tarkempiin ohjeisiin sisällön kasaamisesta voit tutustua vielä täällä .

Projektin koordinaattorina toimii suuren sydämen omaava sairaanhoitaja, serkkuseni Ella, joka on itse myös käynyt Tansaniassa kolmen kuukauden työharjoittelujaksolla. GO Ella!! Ellasta ja projektista on löytyy juttu Österbottens tidningen -lehdestä toisella kotimaisella - kannattaa lukea koko stoori täältä!

Ihan ensimmäisen pakkauksen sai kunnian lahjoittaa Malenami, jonka pakkaus mukana alla olevassa kuvassa.

Kuva: Markku Jokela / Österbottens tidning 24.3.

Hallååå - kukaan kuulolla?

Täsä mä ole! Ihan käsittämätön vuoden alku ja jännät hommat sen kun jatkuvat. Taas (I'm so sorry!) pitkä radiosilence takana, mutta valotan sitä verhoa vähän myöhemmin lisää. Siis että miksi.. Siis radiosilence. Alles kuitenkin gut ja kevät porskuttaa eteenpäin lumisateesta huolimatta :D

Tuunaamo Crew kohtasi varsin arkisessa miljöössä omat näköiskuvansa. Älkää anatako lajien kirjon hämätä, vaan suokaa mielikuvituksen lentää jo seuraavaan viikonloppuun. Kiitos Aarikan, me voidaan olla teidän kaikkien kotona! ;D

Itse Sulhanen & Rva K
Kerrankin rouva on saanut koreamman värityksen lintumaailmassa!

Perhepotretti
Niinhän siinä on käynyt, että Nti S on hurahtanut äitinsä ohitse. Nti H ja Pikku-O sentään vielä kasvavat maltilla kiinni..

Official taidekuva

 Kuvaussessiossa ei vahingoitettu eläimiä (huolimatta epämääräisistä kaulapannoista)! Mahtavaa viikkoa kaikille!

DEKOilua

Mellevää keskiviikkoa kaikille (toki torstai jo suurimmalle osalle, kun tätä lueskelette). Painokone on taas lähtenyt jylläämään yömyöhällä ja Rva K sisustaa mielessään suurella intohimolla lastenhuoneita. Ja olohuoneita. Ja keittiöitä. Ja, ja, ja.....

Uusimmassa Deko-lehdessä oli taas mittavat määrät kivoja ideoita, joista ehkä hauskin, oli lastenhuoneen tapetti. Toteutuksessa taas ovat jo millimetripaperilla piirrettynä pienet talot, joita voi ripotella seinälle (vaneri-inventaario autotallissa odottaa..). Kakkoskuvassa muuten vain mageet mittasuhteet :D

Pitkäaikainen pöytäprojekti etenee vaivalloisesti, sillä vaikka HAY Loop- putkijalat ovat jo tilauksessa, on vaneria yllättävän hankala löytää. Tai siis korjaus äskeiseen. Vaneri bongattu jo viime vuoden puolella, mutta kyseinen valkoinen väri ja paksuus aiheuttavat harmaita hiuksia. Vaikka meidän ruokapöydän koko onkin reilu, silti vaneria on ostettava kerralla neliötolkulla. Anyone else in need of "a piece"? A big piece.. Etsintä jatkuu siis.

Mageesti passaa myös pöydän ympärille nuo vanhat koulutuolit. Niin ja Tapiovaaran Pirkka -se on aina ihana muuten vain! Se vimonen kuva.

 Unia unia, junien kuvia <3

Kevään ekat sivakoinnit

Hiki tuli ja aktiivisuusmittari hurraa! Useamman kuukauden liikuntakiellosta "vapautuneena" saa vihdoin taas liikkua, vaan ei "täristä ja hyppiä". No kuningaslaji tähän saumaan on perinteineen maastohiihto. Yläkouluajoilta vielä mielikuvaoksennus pukkaa kurkkuun ja ahdistus painaa sydäntä, mutta näin vapaaehtoisesti kun saa sivakoida niin mikäs sen juhlallisempaa. Keli mitä mainioin, luisto mitä parhain ja seurana oma Sulhanen. Mahtava maanantai. Ei muuta.

Paitsi pyykkiä tietty..... :D

No mutta halojata hallåå - It's been too long!

Hellurei ja hellät tunteet! Pitkästä aikaa kirjainten äärellä ja hitusen häpeissään tervehtii hän (miten niin taustalla telkusta tulee Pulttibois ja iki-ihana Hra 47..) En tiedä miten vuoden ensimmäisinä kuukausina tuntuu, että päivät sisältävät huomattavasti vähemmän tunteja kuin loppuvuodesta. Samaa mieltä? Vai onko se tuo tuhannen pitkään jatkunut pimeys? Jaa-a, mutta viime yönä pimeyden kaverina oli kyllä hillitön tuuli. Lähes varmana siitä, että talo antaa Lainalle periksi suht uusista liitoksistaan, silmät nippa nappa peiton alta pilkistäen, Rva kuunteli tuulen koukeroita peltikaton alla. Aktiivisuusrannekekin antoi periksi ja sekosi unirytmissä :D Aika metka vehje tuo ranneke muuten. Varsinkin kun siihen laittaa himppasen liian kovan aktiivisuustason, voi tuntea suurta riittämättömyyttä joka päivä saavuttamattomista aktiivisuuksista, askeleista tai juostuista kilometreistä. Mutta toisaalta, jos sittenkin vielä nipistäis yhden lenkin, niin jo vain voi tyytyväisenä pällistellä loppuillan olkkarin lämmössä ja nauttia kynttilänvalossa, kun kerran pimeyttä riittää ja riittää ja riittää edelleenkin.

Mistä muuten haluaisitte kuulla huomenna, ylihuomenna tai niitä seuraavina päivinä? Nyt HAY:ta "luupissa". LUP square - var så goda

Mahtiviikkoa everybody!