Ensimmäinen adventti ja tonttuilua yömyöhään -Päämajan Joulukalenteri

Heipsankeikkaa ja terve. Tämä päivä mennyt pretty much junaillessa Oulu-Kokkola -akselia ja jumpatessa siinä välissä. Kotiin tultuaan Rva K kaivoi naftaliinista rakkaan ompelukoneensa ja pussukkatehtailu polkaistiin käyntiin. The Joulukalenteri koki totaalisen muodonmuutoksen alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna, mutta ehdinpäs ennen aamua!

Tarkkasilmäisimmät huomaavat välittömästi, että rouva on polkenut ompelukonettaan niin innokkaasti, että sivutuotteena syntyi ylimääräinen pussukka. Alaoksilta löytyy siis tontullekin oma pussi, johon Nti H keksi laittaa lahjuksia tontulle (varustettu tonttulakilla  ja pyhitetty vain Toljanterille). Sinne voi kuulemma laittaa myös lahjalistan täydennyskirjeitä kätevästi. Paraneekohan ansaintamahdollisuus? Ha-haa ;D

Myös ulos pöydälle on viety lautasellinen herkkuja maidon kera kirjeen kyytipojaksi. Tästä se lähtee. Ihanaa joulunalusaikaa kaikille ja runsaita hermoja kauppojen ryysikseen!

Kierrätyksestä väännetty rautalankaa "jokapäiväistä designia" -Everyday Design & Helsinki

Everyday design on täällä. Huutelin tämän perään taannoisessa, nimeltä mainitsemattoman tavaratalon, hintamyllerryksessä oikein facebookia myöden. Ystävällinen sielu lupautui tätä noutamaankin, vaan ei tärpännyt enää siinä vaiheesa viikkoa. Pari vuotta sitten Pop up -myymälä Himmeli toi nämä tietoisuuteen täällä Kokkolassa ja voin kertoa -huomattavasti huokeammalla hinnalla.. Silloin tuotteella oli jopa todella edullinen hinta. Nimen myötä arvo kasvaa (ei mikään ökyhintainen edelleenkään, no worries), mutta käytännöllisyys on tämän kapistuksen sielu. Tähän kuvaan en tahallani asetellut retuista paperikassia -ja kylläkyllä, tämän saisi myös omalla kangaskassillaan. Se ei vain miellyttänyt rouvan silmää se (juutti nääs). Helsinki on tämä kaunotar nimeltään ja mitä käytännöllisintä designia. Tiny little thing kokonaisuudessa, mutta ah -pitää kierrätyspaperit lojumasta! Mukana menossa pihavalot taustalla, valosyherö sisällä, Helsinki itse sekä N.U.D Extend jatkojohto (3), jonka väri taas ei yllätä ketään ;D

Päivän teeman mukaisesti - let there be love <3

Postimies pukkina

Rva K:n postilaatikolla tänään eka joululahja! Niin on ollut kilttinä (hurraa!). Paketista paljastui odotettu joululevy täydentämään joululevy/vuosi laajennettavaa dvd-kokoelmaa, joka alkaa olla jo aika mittava. Vaikka Spotify on pullollaan joulumusaa, on perinteinen dvd silti aika kiva hankkia silloin tällöin ja nyt syitä more than ever. Kyseessä oman kotikylän tytön, sopraano Johanna Lehesvuoren esikoisalbumi ja onnistuin vielä saamaan omani ensimmäisestä painoksesta. Palaan tähän myöhemmin, sillä korkkaan kuunteluelämyksen vasta kaikessa rauhassa ilman ulkoisia häiriöääniä.

Sujuvana aasinsiltana tähän muutama kuva taannoiselta tapahtumarikkaalta reissulta isolle kirkolle. Ihana Lushin liike huumaavine tuoksuineen tarttui kaulaliinaankin niin voimakkaana, että on tunnistettavissa vieläkin. Ihania paketteja -eikö?!

Yllättääkö yhtään, että juuri tämä viimeinen setti oli eniten mieleen..? Sweet dreams!

A day in a life of Rva K

Jotenkin aina pääsee sattumaan ja tapahtumaan. Ihan kaikenlaista laidasta laitaan. Päivä starttasi 04 jotain ja suuntana Pasila. Pahaa aavistamattomana rouva hyppää pirssin kyytiin ja siinä sitten alkaa laskemaan leikkiä taksineidin  kanssa matkalla asemalle, että vallan jännittää VR:n puolesta, kun tuota luntakin... Rautatiesillalla, kotoisasti Prisman mäessä, tuumimaan jo kaukaa, että mitesmitesmites -ei junaa näy vielä? Asemalla ilosanomaa lukemaan taululta, että kyyti peruttu. På grund av teknisk fel. Jonkin aikaa siinä kaikki heilutteli käsiään, kunnes saatiin tieto, että seuraavaan IC-junaan voi hypätä samalla tiketillä.

Hetken päästä sitä köröteltiin sisältä täysin punaisessa (penkkejä lukuunottamatta), perinteisessä sinivalkoisessa (ulkoapäin) vaunussa. Arvatkaa oliko siellä pistorasioita työkoneelle? Luojan kiitos tutut kanssamatkustajat alkoivat huutelemaan rouvalle hyvissä ajoin ennen Seinäjokea, sillä olisin nukkunut onneni ohitse. Edessä oli vaihto perässä tulleeseen nopeampaan kyytiin ja loppumatka sujui kuin rasvattu. Työasiat hoituivat ilman säätöä.

Mutta hei -onhan se nyt Stockan joulu nähtävä, kun kerran tänne saakka on tultu. Skippasin perinteisen lenkin ja suuntasin suoraan asiaan. Ei muuten pöllömpää ;)

Pöllöt eivät ehkä ole minun juttuni joulumielessä, muttta muuten hauskoja kapistuksia sinänsä. Pikku-O:n huoneeseen istuisi kangaspöllöt ja Nti H voisi oletettavasti huolehtia lopuista.

Rakas Joulupukki, näin kierroksen varrella myös lahjatoiveita. Saanko esitellä Kay Bojesenin songbirdit nimeltää Ruth ja Pop. Peter oli piilossa, mutta hänkin on kovin tervetullut! Could you please......?

Ihan sama kuinka paljon sitä luulee varanneensa aikaa, se ei ikinä tahdo riittää. Taas mentiin takinliepeet vaakasuorassa kohti asemaa, jotta kotimatka ei enää pitenisi enempää. Kaikessa kiireessä vielä jos vähän Lushiin pistäytyisi ja ehkä ehtisi kuitenkin vielä yhden hömppälehdenkin napata kainaloon. Juosten junaan, jonka puolessa välissä huomaat, että vaunut matkalla Kuopioon. Whaaat?!? Konnarille kevyt ripitys ja juoksu jatkuu kohti junan etupäätä, joka sittenkin vie kotiin. Voin kertoa, että koko junavaunu tuoksuu (kiitos Lushin) sitruunalle. Thank God, sillä se peittää alleen mukavasti reilun tunnin toppatakkijuoksun aiheuttamat kosteusvauriot. Olkalaukut olivat lenkin varrella kimpassa hirttyneet kaulan ympärille ristiin ja hetken niitä revittyäni (torkkupeiton kokoinen kaulaliina halusi väkisin mukaan tangoon), huomaan olevani vapaa ja junakin ehtinyt Pasilan kohdille. Huoh.

Paikkanumero on muuten 47. Rva 47? Aaa-puuu-va - vai miten se meni...?

Aamu lähti vauhdilla - aamukaffekuvat olkaa hyvä

Ta-taa darlings ja sutjakkaa sunnuntaita! Ääntä on verrytelty urakalla kuoroleirin puitteissa ja kroppaa vielä sen perään. Ihanassa lämmössä sai ihanien asiakkaiden kanssa viettää verkkaisen hetken Bodybalancen(R) parissa ja taas on rouva niin vetreänä niin vetreänä. Koska aamukaffet siis päivän lukkarin vuoksi ohitettiin vauhdilla, laitetaan kuvat näin jälkijättöisesti.

Ihania kahvi- ja kaakaotuotteita by Nicolas Vahe (jostain syystä läppäri salakavalasti virnuilee minulle ja kieltäytyy antamasta e-kirjaimen päälle "heittoa" -sorry Nicolas!) Sametinpehmeät kahvit ensin hyllystä koneeseen ja loraus kinuskisiirappia mukin pohjalle. Henkilökohtaisesti pidin mausta, mutta en makeudesta, mutta jos ostaa siirappia, ottaa sen suhteen kyllä tietoisen riskin. Tilauksessa siis makusiirappi, joka ei ole makea. Siis ei ole siirappi toisin sanoen. Tuotekehitykselle vinkkinä ;)
Ja Syster S:ää lainatakseni "voi auttakaa" miten ihana kaakao! Pehmeä suklaa ja siinä twistinä appelsiini sekä hentoinen kaneli. Tätä ei "kurriin" kannata tuhlata, vaan kunnon siniseen tai jopa punaiseen maitoon ja lämpimänä kiitos!

Kaakaosta puheen ollen, jospa vielä yhdet perhaps yömyssärinä... Nyt ZZzzzzz.
Tarmokasta tulevaa viikkoa!

Puuroa pöytään!

Rva K:n keittiössä soi Stevie Wonder ja padat porisee. Tänään tulilla rakkaudella haudutettu riisipuuro sekä pirtsakka puolukkasoppa. Lapsuuden makuja ja tuoksuja, perinteitä joista haluan pitää kiinni ja välittää eteenpäin. Tällä riisipuurolla ei vielä ole mitään tekemistä joulun kanssa, sillä joulupuuro syödään aattoaamuna perinteisesti kanelin ja sokerin kera. Essu täristen aina sama jännitysmomentti, kauhun tasapaino suorastaan, että palaako puuro pohjaan vaiko eikö. Eipä ole palanut vielä kertaakaan, mutta mä väitän, että salainen ainesosa on pelastanut rouvan keitokset tähän saakka. Reilu palanen voita heti alussa (siis tyyliin "pala"on noin 50g..) kun riisi keitetään kasaan veden kanssa. Moni saattoi tämän jo tietääkin, mutta minä opin useampi vuosi sitten tämän Tummulta ja done ever since. Sen koommin ei sulhanenkaan ole marissut, että ei maistu ihan äitiselle :D

No sanokaas nyt, laitetaan oikein äänestys pystyyn, miten se puuro ja soppa kuuluu syödä. Minä väitän, että sekä puuro, että soppa tulee olla kylmää. Ehdottomasti. Mitäs mieltä?

Lauantai-ilta on ehkä parasta -nauttikaa ihmiset!

Saaban kuningatar

Nii-i. Tänään oli Rva K:n vuoro hiipiä kynttilöin valaistuun hoitohuoneeseen huumaavien tuoksujen keskelle, upottaa jalat lämpimään jalkakylpyyn ja exhale. Lempeiden sointujen soidessa taustalla sai jalkakylvystä siirtyä hoitopöydälle lämpimiin vällyihin ja oli jalkahoidon vuoro. Jalkoja seurasi dekolten alue, hartiat, intialainen päähieronta, kasvohoito kasvohieronnan kera sekä vielä käsien hieronta loppuhuipennuksena. Kuningatarhoito. Ja toden totta se kuninkaalliselta käsittelyltä tuntuikin. Puolitoista tuntia puhdasta hemmottelua ja rouvahan on worth it ;D. Kiitos Pirjon hierontapalvelu!

Kotona odotti Saaban-yhden-illan-ajan- kuningatarta valtaistuin sekä höyryävä glögimuki pienellä terästeellä (okei, joutui ihan itse lämmittämään) sekä uskollinen uudelleennimetty HDNLM (He Did Not Leave Me). Tossut kippuraan laiskanlinnaan ja kohti viikonloppua.

Miten ollakaan kuvaan livahatanut yksi kappale legoja sekä makkarin ovessa roikkuvat vaatteet, jotka lähtevät Mirabell Second Handiin tavoittelemaan uusia omistajia. Palaan siihen vielä. Ihan loistava paikka!

Mutta nyt siihen viikonloppuun - have a GOOD one everybody!