Tunturin uudet vaatteeet - polkupyörän makeover

Vaihteeksi tuunausta autotallissa (okei, okei.... tänään enää finalisointia). Viime viikonloppuna jätin jo hyvästit uskolliselle vaaleanpunaiselle Tunturi Amelie-ystävälleni ja päätin toivottaa tervetulleeksi kaiffarin uusin kledjuin. Hieman siipeensä saanut (miten niin "mää vaähän vaan lainaan ja joo joo en kolhi") ystävä on makeoverinsa ansainnut.

Mummolan kesäkeinu sai väistyä ja osiin hajoitettu pyörä ripustettiin rautalangoilla "maalaustelineille" Hieman jännitti löytääkö kaikki mutterit ja nippelit enää koskaan omaa paikkaansa, mutta rohkea rokan syö! Uusi penkki ja kädensijat löytyivät Pyöräliike Pyöräpojilta jo hyvissä ajoin ja viimetingassa varaosien joukkoon liittyi vielä maailman coolein soittokello. Enää puuttuu punottu nahkaremmein kiinnitettävä kori ja menopeli vastaa uusia vaatimuksia! Tarakan perään huudellaan vasta siinä vaiheessa, kun lastenistuimen aikakausi on ohitse.

And here she is!

Ehkä vielä uudet renkaat.... Let's see :D

Tiistain tuuningit japanilaisittain - SUSHI vol. 1

Morjensta moi! Tiistai-illan kunniaksi Rva K päätti käydä rohkeasti rokkaa syömään ja nappasi kaupan hyllystä suhsivärmeet. Nigirit, makit ja kaliforniarullat lähes maistuivat jo suussa ja ajatus kunnon töräyksestä wasabitahnaa sai jo ajatuksesta nuhanenän aukeamaan. But how to do this!?

Kombineerasin useampaa ohjesivustoa ja -kuinkas muutenkaan, tuunasin sushista Rva K:n näköistä -perinteitä jos ei kunnioittaen, niin ainakin sivuten. Tänään fokus oli raa'an kalan välttelemisessä ja levän minimaalisessa kulutuksessa. Loppujen lopuksi hommahan ei ole järin aikaavievää, kun kaikki ainekset ovat sopivasti käsillä. Mukavaa puuhaa illanistujaisiin sekä ihan tuikitavalliseen tiistai-iltaan. Täyttää kauniilla kattauksella (toim. huom. ei tämä esitys ;D) juhlaevään sijaa tai sitten vain tyydyttää sushinhimoa, joka iskee kesken työpäivän. Ei kait siinä!

Osupas roisi avocadon pala tuohon yhteen kuvaan.. Nooooh, kohta sitä ei enää ole! :D

ありがとう (arigato)

Kevään ekat sivakoinnit

Hiki tuli ja aktiivisuusmittari hurraa! Useamman kuukauden liikuntakiellosta "vapautuneena" saa vihdoin taas liikkua, vaan ei "täristä ja hyppiä". No kuningaslaji tähän saumaan on perinteineen maastohiihto. Yläkouluajoilta vielä mielikuvaoksennus pukkaa kurkkuun ja ahdistus painaa sydäntä, mutta näin vapaaehtoisesti kun saa sivakoida niin mikäs sen juhlallisempaa. Keli mitä mainioin, luisto mitä parhain ja seurana oma Sulhanen. Mahtava maanantai. Ei muuta.

Paitsi pyykkiä tietty..... :D

Lounasta Nannen NamNam style -NAM!

Kokkolan on rantautunut uusi viihtyisä ja kodikas Tapas-baari ja -ravintola Nannen NamNam. Paikan sisustus houkuttelee viihtymään vanhojen huonekalujen sekä astioiden ja industrial-hengen mukavassa kombinaatiossa. Vielä en syväluotaa paikkaa sen enempää sillä ei kai rouvalla suinkaan mitään kameraa kainalossa ollut lounaalle lähtiessään. Kännyllä kaksi kuvaa ja teaser on valmis ;D

Palaan paikkaan ja aiheeseen ehdottomasti vielä!

Päivän keittona oli suussasulava lohikeitto ruisleivän kera ja kaffet päälle. nimensä mukaisesti NamNam!

Tyttölätkää, loppuhoppua ja synttärihumua

Perinteitä kunnioittaen kaikki perheen juhlapäivät on täynnä myös muita aktiviteetteja ennen itse h-hetkeä -kuin myös tänään. Tyttökiekon jännittäviä hetkiä elettiin heti aamutuimaan kotiturnauksessa ja rinta rottingilla -tuplavoitto! Rva K tutustui luukkuvahdin saappaisiin ja mahtuivathan ne. Hienot pelit D-mimmeiltä!

Tuhatta ja sataa auton nokka kohti kotikontuja ja vaihteeksi sulhanen jatkaa toisessa jäähallissa. Hirveällä kiireellä kotiin ja tupa ojennukseen. Kun talo on täynnä väkeä, sitä hvahtuu aina siihen samaan seikkaan, että ihan turhaan sitä stressaa ja puunaa. Kun väkeä on niin paljon, ei kukaan mitään kotieläimiä (villakoiria) kuitenkaan ehdi seurata. Tai jos seuraa niin var så goda.

Villiä melskettä helinää ja helskettä sekä ihania ihmisiä ilta pullollaan. Huomenna joulutorille, nyt soffa. Tunnelmallista lauantai-iltaa!

Rva K & Pikku-O sekä käsi joka karkkipurkkia keinuttaa
Make A Wish!

Liekkejä ja sähkötulta

Keskiviikko näytti jo lumisateineen päivällä valoisalta, mutta ei ripsunnut tarpeeksi tyrmätäkseen tätä pimeyttä. Lumivalleja odotellessa. Pimeässä on puolensa, jos saa sisätiloissa nököttää, kuten ruhtinaallisesti Rva K:lla on tänään mahdollisuus. Jopa ihan hiljaakin, sillä käväisin laulamassa I Surrenderilla yhden alttoäänen kadoksiin. Miten sitä ei järki laukkaa sen vertaa, että oman äänialansa tuntien välttäisi noita tukkaheviaarioita? Ja vielä vuodesta toiseen sama homma. Noh, asiaan. Siis pimeän torppaamiseen.

Asettelin tänään palamaan poikeuksellisen paljon kruunukynttilöitä, vaikka olen vannoutunut tuikku- sekä pöytäkynttiläfani. Jopa Tamara Aladinin Carmenit (NEVER done before) käänsin (minun vinkkelistäni) väärinpäin. Oh my! Ikäänkuin out of my comfort zone :D Inspiksen sain Casa Lime & Life -blogista. Thänks :)

Tällä kertaa blogin taustaväri ei ole paras mahdollinen näin pimeille kuville, mutta hang in there!

Ja vielä luvatut sähkötulet

Jaa että miten niin "sähkötulet"

VAJA - Ideaa ja estetiikkaa

Tänään avajaisiaan viettää Anttilan kiinteistössä Kokkotyösäätiön isännöimä sisustus- ja lifestyle-myymälä VAJA. VAJAssa suomalainen työ, laatu sekä kestävä kehitys yhdistyvät myymälän konseptissa sekä tuotteissa. Idea pop up-myymälän toteutukseen lähti muotoilija Andreas Haalsin kanssa toteutetuista tuotteista.

"Kokkotyö-säätiön lanseeraamat Kokoon Community tuotteet on tehty kierrätysmateriaaleista jopa 90 prosenttisesti. VAJAssa on myös uudesta materiaalista valmistettuja säätiön tuotteita. Tuotanto tarjoaa mielekästä tekemistä vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Myymälän avaaminen ja tuotteiden myynnin seuranta lähietäisyydeltä tuo myös yrittäjyyden lähemmäksi säätiön arkea.

VAJAan on kutsuttu osallistujiksi myös muutamia lähialueiden yrityksiä tukemaan Kokoon Community tuotteiden myyntiä. Tuotteiden valinnassa on ollut tärkeätä se, että tuote on valmistettu lähellä, aidoista raaka-aineista ja tukee sosiaalisesti kestävää talouskasvua. 
Osallistuvilla yrityksillä on mahdollisuus olla mukana VAJAssa aina jouluaattoon saakka."

Lue lisää VAJAsta Facebookissa

Rva K:ta houkutteli jo kaukaa kaunis ja hämyinen (jopa jouluinen) sisäänkäynti.  Muutkin kiinteistössä harhailevat lauantaishoppailijat löysivät uteliaina peremmälle myymälän miellyttävään tunnelmaan. Valikoima koostuu silmää viehättävistä ja veikeästi  ideoiduista tuotteista, aina koriste-esineistä käyttötavaroihin. Kuvapläjäys perään ja olet koukussa. Rva K on jo! Takuuvarmoja hyvänmielenostoksia -omaan kotiin tai pukinkonttiin. Mitä tuumaat?

Perhaps kuvassa meidän tuleva joulukuusi tälle vuodelle -ei varista!

Kotiin tuomisina sälekaihtimista tehtyjä kuusenpalloja (and -Anne Nygård design) sekä vanhoista kirjoista tehtyjä riippuvia koristeita (Kokkotyösäätiö) joulun koristepalettiin.

The Soffa - ja Kolme Kuningasta

Ta-Taa Darlings! Täällä taas Rva K koneensa äärellä ja kuvakaaoksesta kaivettuna viimekesäiset pöytäpartyt. Vieläkin tuoksuu maalinkäry nenässä projektien jäljiltä. Ja kerrankin "ennen"-kuvaa tarjolla kaikista pöytäosapuolista.

Vielä alkuperäisessä kodissaan mökkiperintönä

Kolme Kuningasta ja pari muuttujaa

Kaikki pöydät ovat löytöjä eri kodeista ja tavoitteena olikin löytää mahdollisimman erilaiset yksilöt, jotka tulisivat hyvin toimeen keskenään. Tiputellen pöydät löysivät autotalliin ja kuvan kolmijalkainen komistus oli valtiovierailijoista keskimmäinen. Ensimmäisenä Päämajaan löysi kuitenkin valkoinen vanha 50-luvun pöytä, jonka alkuperästä ei mitään hajua. Kolmijalkainen yksilö on vailla tarkkaa historiaa, mutta 50-luvulta sekin lienee säilynyt mökin tietojen perusteella. Jakkara samaa sorttia -ei aiempaa tietoa historiasta. Kertokaa ihmeessä, jos näistä enemmän faktoja!

Ja tähän on tultu

Kolmijalkaisen pöydän jalat maalattuani totesin, että alkuperäistä pintaa on ehdottomasti säilytettävä. Ehkä jossain vaiheessa saatan uutta lakkapintaa harkita, mutta makustellaas tätä nyt hetki. Sama homma jakkaran kanssa. Valkoinen pöytä jatkoi vanhalla staililla ja hyvä niin. Let's see mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tähän hetkeen sai uutena hankittu kiiltävä valkoinen sohvapöytä väistyä autotalliin ja Kuninkaiden esiinmarssi saattoi alkaa. Steltonin  teräksinen Twillight pitää seuraa Iittalan klaanille ja liljoille. Twillight on oikeasti Pikku-O:n omaisuutta, kummilahja kummisedältä ja lainaa siis vain <3

Ja kaikki tämä alkoi sohvasta -The Soffa

The Soffa on tullut Mummun ja Tutan pelastamana Tuunaamon Päämajaan mökin kautta jo pari vuotta sitten. Ensin totutelleen uuteen huusholliin eteisaulassa ja toivottaen tervetulleeksi kaikki vierailijat heti ulko-ovea vastapäätä. The Soffa sai korvata kovin huonoon kuntoon menneen, valkoisen, nahkaisen divaanisohvan. Ja kyllä -vain neljässä vuodessa uuden sohvan nahka antoi periksi ja tuli korvatuksi 60 vuotta vanhemmalla, sirolla ja selkeällä muotoilulla. "Ennen oli soffat rautaaa!" ja hiio-hoit päälle. Nahka loistavassa kunnossa ja kaikinpuolin muutenkin vetreä tämä veteraani. Päiväkaffit saa kyllä juoda huomattavasti suoremmalla selällä. Löhöämistä varten jääkin vielä nojatuolit, mutta niistä sananen taas myöhemmällä. Huomenna nokka kohti Joensuuta ja Pohjois-Karjalan kollegoja -enköhän mä sanasen sieltäkin tänne lähetä. Bis bald!