No mutta halojata hallåå - It's been too long!

Hellurei ja hellät tunteet! Pitkästä aikaa kirjainten äärellä ja hitusen häpeissään tervehtii hän (miten niin taustalla telkusta tulee Pulttibois ja iki-ihana Hra 47..) En tiedä miten vuoden ensimmäisinä kuukausina tuntuu, että päivät sisältävät huomattavasti vähemmän tunteja kuin loppuvuodesta. Samaa mieltä? Vai onko se tuo tuhannen pitkään jatkunut pimeys? Jaa-a, mutta viime yönä pimeyden kaverina oli kyllä hillitön tuuli. Lähes varmana siitä, että talo antaa Lainalle periksi suht uusista liitoksistaan, silmät nippa nappa peiton alta pilkistäen, Rva kuunteli tuulen koukeroita peltikaton alla. Aktiivisuusrannekekin antoi periksi ja sekosi unirytmissä :D Aika metka vehje tuo ranneke muuten. Varsinkin kun siihen laittaa himppasen liian kovan aktiivisuustason, voi tuntea suurta riittämättömyyttä joka päivä saavuttamattomista aktiivisuuksista, askeleista tai juostuista kilometreistä. Mutta toisaalta, jos sittenkin vielä nipistäis yhden lenkin, niin jo vain voi tyytyväisenä pällistellä loppuillan olkkarin lämmössä ja nauttia kynttilänvalossa, kun kerran pimeyttä riittää ja riittää ja riittää edelleenkin.

Mistä muuten haluaisitte kuulla huomenna, ylihuomenna tai niitä seuraavina päivinä? Nyt HAY:ta "luupissa". LUP square - var så goda

Mahtiviikkoa everybody!